tiistai 3. heinäkuuta 2012

GIGOJA KILOISTA MUTTA MEGAT EI NÄY MISSÄÄN

Vietettiin Adamin kanssa kuvauspäivä Oulussa, kun huomattiin, että aurinko ollaan saatu kaivettua jostain esiin. Kuvamateriaalia tuli varmaan sellainen kevyt 8 miljardia tavua, ja onpahan nyt, mitä lapsille vanahana näyttää - niin siis että tältä näytin. Kuvista huomasin ilokseni, että kädet ovat alkaneet paksuuntua, eivätkä näytä enää niin luisilta. Se on jännä homma, miten tähän mieheen ei meinaa millään saada ei läskiä kuin ei lihaakaan, vaikka vetäisi kuinka lihaa ja läskiä naamaansa. Joku varmaan maksaisi tästä mun koneistosta maltaita, sillä on siellä kyllä melkosen teräksiset järjestelmät, kun pystyvät tuon kaiken ruokamäärän vetämään 12 tunnissa läpi. Ja vieläpä niin, että mitään ei jää käteen. Vaan nytpä on jäänyt, käsistä se ronskistuminen näköjään sitten lähtee. Meidän suvussa miehillä on semmonen erikoispiirre, että ollaan nuoruus tosi hoikkia hongankolistelijoita, ja sitten kerralla tapahtuu ronskistuminen. Vaikka oon nytte vasta parikymppinen oon silti jo 20 kiloa painavampi, kun mun oma isä 28 vuotiaana! Joten pittää olla tyytyväinen. Yks asia, mistä oon tosi kiitollinen, on et näissä nuoruuden painokamppailuissa saan kuulua siihen porukkaan, jonka ongelmana painottomuus, eli vaikka kuinka yritetään, niin ei millään meinata ruveta saamaan painoa. Toista se on lihavilla nuorilla, jotka vetävät einesruokia, makkaraa, pizzaa, limsaa, piirakoita, karkkia ja sipsiä, ja yrittävät taistella psyykettä vastaan, ennen kuin saavat diabeteksen tai nivelsairaudet. Laihuttamisjengissä en haluis olla, kun ois hirveetä, ku henkiset taistelut on aina vaikeempia, kuin fyysiset. Onnea vaan jokaiselle urhealle, joka näin lähtee itseään ylittämään. Pro ana piirehin älkää menkö, sillä se on elämälle hei sen jälkeen. Tervettä ruokaa ja reippailua niin johan on entinen elämä takana päin.

No menipä taas fitnesspööpöilyksi, joten hypätään noiden mun käsien kautta takaisin kuvauksiin. Lisää materiaalia tulee siis lähiaikoina, kun saan vaan koneelle sen verran tilaa, että saa tuotua tänne. Lähiaikoina on tullut nimittäin napsittua niin paljon shootteja, että kaikki musa ja elokuvat on ollu pakko poistaa koneelta, ja se kertoo jotain, kuinka valokuvauksesta on tullut mulle rakas juttu. Onneksi on musaa varten Spotify <3 Kun saan vielä vähän paremman rungon ostettua, niin taivas repeää, ja sitä voi kai alkaa nimittämään itseään hyvällä syyllä oikeaksi valokuvaajaksi.


11 kommenttia:

  1. vähän loukkaavaa tekstiä ylipainoisia kohtaan. itse olen pullukka ja ikuinen laihduttaja, vain siksi että lapsuus oli kurja. kyllähän sitä einesruokaa tuli syötyä kun vanhemmat olivat lähikapakassa eivätkä laittamassa kunnon ruokaa. enpä ala avautumaan enempää, mutta sen vaan sanon että ylipainoiset eivät ole tyhmiä. nyt aikuisiällä olen laihtunut reilusti, ja silti olen pullukka. urheilen, syön terveellisesti ja elän ihan normaalia elämää, mutta tietty pyöreys säilyy varmaan hautaan asti. ihmiset eivät ole huvikseen lihavia, ja oli se itse aiheutettua tai ei niin kukaan ei sitä huvikseen ole eikä siitä myöskään kauheasti nauti. mutta jos on heikko pää jolla ohjata ruumista niin ei se ruumiskaan silloin kauhean vahva voi olla.

    enkä nyt sano että kaikkia lihavia pitäisi sääliä, pitäisi vain muistaa ettei kaikki ole niin mustavalkoista.

    ihana blogi sinulla sebastian <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. miksen itse huomannut tekstissä yhtään viittaustakaan kenenkään halveksuntaan? :D ja kyllä olen itsekin varmasti ikuinen laihduttaja, mutta entäs sitten, näin vain on.

      Poista
    2. Joo itsekään en ollut kyllä tarkoittanut yhtään osaa halveksuvaksi, vaan nimenomaan sanoin, et jokainen on lihava on urhee, joka lähtee kohentaan omaa terveyttään. Kun en halua loukata ketään, muokkasin vähän yhtä lausetta, että siitä ei sais väärää käsitystä, koska loukkaaminen ei tosiaan ollut tarkoitus.

      Poista
  2. Mahtavia noi kuvat : )
    Kokemuksesta tiedän, että pro-ana jutut yms syömishäiriö ei ole elämää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sulla, jos jollain on pokkaa sanoa toi. Hienoo, et voi varottaa nuorii omalla esimerkilläs!

      Poista
  3. Hienoi kuvii : D. Tässä ihan näin kysäsisin pikaisesti ku oon ite tässä ettiskelly tollasii ihan kunnollisii pillifarkkuja ku mistään näistä miestenvaatteita myyvästä liikkeestä en tohdi sellaisia farkkuja löytäää en oikein uskaltautuisi naistenvaate liikkeeseen menemään eli mistäs sellaisia mahtais löytyää : S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annan sulle suoraan mallin, joka pelastaa sun elämäs. Suurin osa merkkiliikkeistä myy DR. Denimin farkkuja. Ne on unisex mallia, ja varmaan miehet käyttää enemmän niitä. Ne käy melkeen kaikkien vaatteiden kanssa, ja kuluessaan niistä tulee vintagefarkut. Ainakin kolmella mun jätkäkaverilla löytyy sellaset, ja ite pitää lähtä ostaan kohta taas uudet, kun vanhat on kulunu loppuun.

      Poista
  4. 8 miljoonaa tavua on aika vähän, 8 Mt eli megatavua. Muutaman vuoden vanhemmallakin digikameralla se on max 2-3 kuvaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tuli vahingossa ajatusvirhe, ja korjasin. Gigoissahan liikutaan miljardiluokassa.

      Poista