maanantai 11. kesäkuuta 2012

MAMMONA LÄHTI TALOSTA

Lukion lopetettuani muutin Kokkolasta suoraan omaan kämppään Ouluun. Meillä on ollu aina iso talo kun kotona on ollut niin paljon penskoja, joten en ois pystynyt muuttaan semmoseen yksiön kokoiseen kerrostaloluukkuun, vaan meikä tarvitti lääniä. Mun ensimmäinen oma kämppä oli 50m2, mikä on kyllä aika erikoista opiskelijaksi ja vielä silleen et asu yksin. Salakavalaahan tässä oli se, että sitä alkoi huomaamattaan ostamaan kämppää täyteen tavaraa, jotta tyhjä tila häviäisi ja olisi kodikasta. Seuraava kämppä olikin sitten 85m2 kaverin kanssa, ja jälleen täytyi ostaa lisää settiä.



Siitä lähtien siis on kerääntynyt kaikenlaista roinaa niin paljon, ettei kaverit ois ikinä uskonut et kellään olis näin paljon tavaraa. Kun muutettiin vanhasta talosta pois, missä jo remppa oli alkanut, kysy raksamies pihalla, että monenko asunnon tavarat te tyhjennätte. Oli vähän noloa siinä vastata, että joo nää on kaikki mun tavaroita. Nyt mulla onkin ollu tavoite tuhota 30-40% mun tavaroista. Asiat ei voi olla ku pielessä, jos suurin syy sille, että haluaa jämähtää paikoilleen eikä muuttaa eteenpäin on se, että on liikaa tavaraa mitä muuttaa. No, seuraava muutto tuleekin olemaan sitten helppo. Toivottavasti ei kuitenkaan olis pian. Voisin asua tässä nykyisessä kämpässä vaikka naimisiin saakka, sillä tää on niin kiva, tykästyin heti!

3 kaveria oli kylässä ja yks niistä kysy tyylivinkkejä ja et mistä kandeis hommata vaatteita. Tartuin heti tilaisuuteen ja toin huoneesta vaatteita joita olin kerännyt pois heitettäväksi. "Nämä pitää hävitä tästä mun silmien eestä." Ja kaikki paidathan menivät heti uusille omistajille. Sen alla olevan astiasarjan (jossa oli viel enemmän noita osia) paiskasin suoraan roskiin, ku tuli oikeen semmonen vimma päälle, etten ala enää säilyttää mitään pieniä erinäköisiä astiaeriä, kun kuitenkin muutama laatusarja riittää. Tässä alla taas on kuva, mihin löyty kaikkea tilpehööriä, ja oli vaan pakko laittaa esimerkiks, että sulle hyvä lukija tulee kuva siitä, kuinka mahoton hamstraaja oon ollu. Kangaskassin päältähän löytyy vanha kuulokekotelo ja varapäälliset, vaikka noita kuulokkeita en oo omistanu enää vuosiin. On pitänyt silti säilyttää kun ei koskaan tiedä mihin ois tarvinnut.. Sen alapuolella on erittäin vanhoja mustekyniä (semmosia vanhanaikasia sulkakyniä), joista muste on kuivunut jo pois. Olin aatellut että siellä sisällä on vielä, ja et voisin joskus taiteilla noilla, mutta eihän sieltä mitään löytynyt. Ihan turhaan niitäkin kulettanut mukana. Sitten löyty paljon kaikkia vanhoja avaimia, joista ei ollu mitään hajua mistä ne on, joku rekisterikyltti, jonka oon aatellut laittaa seinälle, vaikka se ei ole sinne koskaan päätynyt. Kuvasta löytyy myös pyöreäksi hiottu kivi. Sen tarina on sellanen, ett kaverin kaa pienenä kerättiin ihan normikiviä ja sit monen tunnin hinkkauksella veden kanssa tehtiin niistä kolikon muotosia. On vaan niin hyviä muistoja, ettei oo raaskinu laittaa meneen, vaikken oo koskaan enää mitään tolla tehny. Myös vanhat konferenssipassit sun muut sai kenkää. Kaikki tämän kuvan tavarat paiskasin roskiin.

Kännykkäteline, johon mun iPhone (joka on ollu jo 3 vuotta) ei edes mahdu ja on muutenkin ruma. Roskiin!

En kuuntele edes CD-levyjäkään, sillä kaikki musa tulee iTunesista ja Spotifysta. Silti mulla on vielä edellisen sukupolven tekniikkaa. Mitään noista kaseteista en oo kuunnellu kertaakaan. On mulla sellanen söpö kasettisoitin, jonka jätin talteen, jotta voin kuunnella iskän tekemiä kasetteja ja saarnoja.

Tuhansia nuotteja sai myös lähteä paperin keräykseen.

Alla oleva laatikko on ollut aina kaiken krääsän säilytyspaikka. Nyt kun tuhosin sen, ajattelin, että en pääse enää keräämään mitään krääsää. Naiivia, mutta ehkä toimii. Ongelmana oli luopua, koska oon ite tehny nassikkana joskus 3-4 -luokalla ala-asteella ton boxin ja se onnistu ikäsekseen aika hyvin. Värimaailma on kuitenkin vähän menneen talven lumia ja kansikin on piirretty täyteen suttua by rakas pikkuveljeni.


Siinäkin paita, jota en oo käyttäny ku ihan muutaman kerran, ku hihoista lyhyt ekan pesun jälkeen ollu. Pakko vaan ollu säilyttää jos sitä vaikka kutistuis tai kädet menis kasaan... täh. Pelastusarmeijalle.

Tunnistatko paidan? Heti ekan pesun jälkeen värit lähti irti painatuksesta. Tätä t-paitaa olen säilyttäny puoli vuotta käyttämättä kertaakaan ja se on vielä liian isokin. Se on saanu olla kaapissa, koska sain sen henkilökohtaisesti Frederikiltä BB-talossa, ja siksi sillä on ollut tavallaan jotain tunnearvoa. Roskiin.

 Yläasteelta ja lukiosta oon säilyttänyt kaikki tehtävät ja monisteet aina vanhempainilta-lapuista lähtien. Roskiin meni nyt monta kiloa tuskallisia muistoja ja kotiläksyjä. Kokeet sentään säilytin. Tällä viikolla pitää käydä läpi kaikki ala-asteen asiakirjat ja oppikirjat, sillä usko tai älä: nekin on viel tallessa.

Talttasarja, jonka sain joululahjaksi, joskus, mutta jota en ole käyttänyt kertaakaan. Pitäisi olla oma sorvi, mutta ei todella ole mahdollista. Vanhemmilla välähtänyt joululahjaostoksilla, ja mulla välähti vasta nyt ja valaistumisen jälkeen kykenin paiskaamaan nuo työkalut roskiin.

Teinipoikana muodissa oli kaikki silkki- ja satiinibokserit, ja munkin oli pakko ostaa omat. Jo silloin niitä oli ongelmallista käyttää. Jokainen jätkä tietää mitä tarkotan, ne silleen ovelasti nousee kokoajan navan korkeudelle ja housut luistaa alaspäin. 7 vuoden käyttämättömyyden jälkeen maltoin nakata roskiin nämä teinisymbolit.

Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä, kuinka irrottauduin mammonan tiukasta otteesta. Jos postaisin tänne kaiken mitä tuhosin, olisi sulla lukemista varmaan koko loppuelämäksi. Oon tällä hetkellä onnistunut tuhoamaan noin 15% tavaroista, joten hommaa riittää vielä. Suosittelen lämpimästi sullekin, et käyt läpi kaiken mitä et tarvi. Tulee ihanan vapautunut olo, ja se roskiin paiskominen tuntuu vaan niin mahtavalta, kun tajuaa olevansa joka hetki yhden tavaran verran vapaampi materialismista. Ja kaiken minkä vaan voi, kandee laittaa hyväntekeväisyyteen kirppareille, niin voi samalla auttaa niitä, jotka apuu tarvii.


9 kommenttia:

  1. Onneks edes mainitsit kirpparit tossa vikassa lauseessa. Luin tätä ihan kauhistuneena: astiat ja talttasarjat ihan tavalliseen roskiin :O?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. samaa mieltä! :O

      Poista
    2. Kaikki mitä vaan voi, kandee laittaa kirppikselle.

      Poista
  2. Mä oon samanlainen hamstraaja ja mittään en meinaa malttaa heittää menemään, mutta 2 muuton takia oon nyt vähän heittänyt juttuja pois.. Nyt täällä uudessaki kämpässä on paikat pikkuhiljaa alkanut täyttyä turhasta tavaroista. Varo sitä hamstraamista, ettei uus kämppä oo kohta tavaraa täynnä.
    Kirpparit on hyviä paikkoja turhalle tavaralle ja roskiin vaan sellainen mitä ei voi viedä sinne..
    Sun blogi on aivan mahtava ja tositosi erilainen kuin muut. Kirjoitat tositosi omanlaisesti pistehet siitä kotia päin. Oon seurannut tätä jo BB ajoilta asti ja nyt vasta uskaltauduin kommentoimaan ekan kerran!! Sulla on aivan mahtava persoona ja komia Jumalan luomus oot!!
    Siunausta elämänpoluillesi!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos suloisuus <3 Mullakin on nyt kolmas muutto parin vuoden sisään, niin tässä on jo vähän pakko alkaa tuhota tavaroita!

      Poista
  3. Pitäis ite tehä sama. AIVAN kaikkia lapsuuden aikasia tavaroita ei mun mielestä kuitenkaan kannata heittää pois, koska ne on ainutlaatuinen portti muistoihin. Toki pikku turha tilpehööri on erikseen :) Hyvä homma!

    VastaaPoista
  4. Sulla on toi "rojuboxi" samanlainen jonka tein 6 -luokalla, eli 2 vuotta sitten... NICE :)

    VastaaPoista
  5. Oletko jo laittanut nuottisi roskikseen? Olisin nimittäin saattanut olla kiinnostunut. :) Pianoa soittelen aika ahkerasti.

    VastaaPoista
  6. Kyllä talttasarjankin voisi viedä Pelastusarmeijalle, Konttiin tms... :O
    Voi kuinka oikeassa olet, ettei tavaraa tule kerätä...Mieti kuinka vähän oikeasti tarvimme tavaraa elääksemme!
    Matt 6:19-21 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle --- Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.
    Myös kun tavaraa ei ole, ei ole sitä kahlitsevaa otetta, jonka se aiheuttaa...Ja miksei jotain jota tarvitsee harvoin, voisi lainata kaverilta, sukulaiselta tai vaikka naapurilta :)
    Itse voisin luopua vaikka kaikesta tavarasta heti, jos vain saisin rakastavan perheen ympärilleni.

    VastaaPoista